Tsiktsik jäi leiriin - 12.7.

Tsik-tsik gained back our campground. The arctic ground squirrel was named "tsik-tsik" by the Inupiat Eskimos on account of a call this little rodent makes when it is alarmed.

Onneksi kannoimme kanootin ja yhden mun säkin eilen. Luulimme illalla jättäneemme kanootin lähelle rantaa, mutta aamupäivällä kannoimme sitä vielä kilometrin. Kantomatka Duo Lakesin leiristä on 2,3 km ja maaston korkeus vaihtelee noin 14 metriä ylös alas.

Rinteen kiipeäminen kivistä polkua pitkin on raskasta. Kun samalla kantaa painavaa varustesäkkiä, alkaa nähdä mustia palloja. Tavaramme etenevät polkua pitkin noin 0,5 km/t.

Aamupäivällä heitämme yhden kevyen keikan ja etsimme samalla lopullisen vesillepääsypaikan. Se on joen pääuoma laakson itäreunalla. Viimeinen kilometri on vanhaa joen uomaa, välillä mukulakiveä, välillä pehmeää mutaa ja osin puroa. 

Takaisin leirissä syömme paistettuja perunoita ja pekonia. Sen päälle otamme reilut kahden tunnin ettoset.

Loput leiristä telttoineen lähtee liikkeelle neljän maissa. Siirtelemme nyssyjä muutaman sata metriä kerralla. Saa huilata, kun palaa hakemaan seuraavaa kuormaa. Laurilla on kaksi kuormaa ja minulla kolme vähän kevyempää nyssäkkää, mutta joudun kävelemään ja kiipeämään enemmän.

Nyt teltta on Snake Riverin joen rannassa ja sen kohina kuuluu telttaan. Ollaan ihan poikki. Klo 22:09. Nati. No Gulak.