Torstaina 26.7.
Vilskettä: aamulla hurahti leirin ohi vihreä Oldtown Tripper solomelojan kuljettamana. Huiskuttelimme puolin ja toisin(*
Hieno sää siivittää meidät matkaan jo puoleltapäivin. Vettä, isoa vettä riittää ja vauhti on entisenlainen. Joki putoaa noin metrinkilometrillä ja nopeus koukkii edelleen kympin päälle.
Urakoimme viisi tunnin sessiota ja melontojen väliin puolen tunnin maatauolla kahvia, voileipää, persikka purkki ja paahdettuja maapähkinöitä. Laurilla on vähän ongelmia puutuvien nilkkojen kanssa. Hän virittää säärien alle taripilla topatun kuivapussin .
Teemme leirin, kun gepsi näyttää päivän saaliiksi 62 kilometriä. Reissun paras etenemispäivä.
Ilta näyttää sen verran hienolta, eteme viritä tarppia. Pääsemme näin puoli tuntia aikaisemmin ruuanlaittoon ja myös aikaisemmin nukkumaan. Corned beef pasta ja nescafe on illan menu.Ihailemme hiljaista maisemaa ja matalalta paistavan auringon valaisemaa jokea.
Joki on nyt iso. Paikoitelle leveyttä on hyvin puoli kilometriä. Yli satametriset hiekkatörmät valuvat suoraan jokeen. Törmät ovat kilometrien pituisia. Välillä näkyy hurjien maanyöryjen arpia penkoissa.
Toivomme huomiseksi samanlaista päivää, tai mieluummin koko loppumatkaksi.
Meillä on varaa pitää yksi sadepäivä, mutta jos tulee kovaa pohjoistuulta on eteneminen työlästä suojattomalla joella.
Tämä oli hyvä Peelin avaus. Olemme molemmat tyytyväisiä.
Nati 23.05 Gulak 138 km / 46 m togo
---
*) Tapasimme soolomelojan myöhemmin päivällä. Hän on kanadalais-tanskalainen eränkävijä. Meitä hieman nuorempi, kookas ja raamikas kulkija. Oli lähtenyt Elliot Lakelta (1150 m) 6.7. Tullut- Hart ja Peel-jokia. Peelillä on isoja koskia ja pahamaineinen Aberdeen Canyon, kymmenisen kilometriä pitkä kantotaival. Matkaajalla oli mukanaan jonkinmoinen kärry kanootin kuljettamiseen maitse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti